Nuorten osaaminen ja työllistyminen kuntoon oppisopimuskoulutusta kehittämällä

Ekonomisti Ralf Sund (HS 8.4.2021) on laatinut Sitralle laskelmat, joiden mukaan nyt on erityisen tärkeää panostaa nuorten osaamiseen ja työllistymiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Se on nimittäin taloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa.  Sund on laskenut, että työtä vailla olevista nuorista ja aikuisista aiheutuu julkiselle taloudelle 18 miljardin euron kustannukset vuodessa. Kustannukset kertyvät korvauksista, tuista, verojen menetyksistä, kulutuksen vähenemisestä ja muista työkyvyttömyyden laajoista kustannuksista. 

Raportista selviää, että kaikkein kannattavinta on panostaa koulutusta ja työtä vailla olevien nuorten osaamiseen. 10 000 työllistyvää nuorta säästää julkisia varoja 85 miljoonaa vuodessa. Lukumääräisesti puhutaan yhteensä noin 38 000 nuoresta.

Sitran selvityksen mukaan vahva suositus on lisätä rahoitusta osaamiseen ja työllistämiseen, mutta se tulee tehdä huolellisesti ja tehokkaasti. Yhtenä järkevänä keinona Sund mainitsee oppisopimuskoulutuksen. Itselläni on työnantajana oppisopimuskoulutuksesta hyvät kokemukset. Tekemällä oppiva nuori on päässyt heti koulun ohessa tekemään oikeita töitä. Hänellä on ympärillään työyhteisö, joka parhaimmillaan tukee ja kannattelee myös silloin, jos motivaatio hetkellisesti katoaa. Kuka tahansa meistä jaksaa raskaatkin päivät, kun ympärillä on ihmisiä, jotka kehuvat, kiittävät ja auttavat. 

Työllisyysasiat tullaan jatkossa ratkaisemaan paikallisesti. Valtiota on turha huutaa apuun. Meidän on Päijät-Hämeessä luotava oma toimiva mallimme ja tähän on nyt oivallinen momentum työllisyyden kuntakokeilun kautta.

Keskustelin Kymenmaalla työllistymisasioiden parissa työskentelevän entisen työministerin Jari Lindstömin kanssa ja hän toi esille oppisopimuskoulutuksen tämänhetkiset haasteet. Työpaikkoja syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, mutta muutaman hengen yrityksillä on hyvin rajalliset resurssit opettaa oppisopimusnuorta. Lisäksi valitettavan usein oppisopimukseen ohjautuu nuoria, joilla elämänhallinta- ja työelämätaidot eivät ole hallussa. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja sosiaalitoimen kanssa. Lindström painotti sitä, että onnistuaksemme työllistämisessä kunnan TE-toimiston, ELY-keskuksen, SOTE-kuntayhtymän, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin on työskenneltävä tiiviisti yhteistyössä. Kysynkin, että olisiko tässä asiassa Päijät-Hämeessä kehittämiselle sijaa?