Archive for category: Yleinen

”Korona tappoi yritystoiminnan enkä voi enää maksaa lasteni harrastusmaksuja”, ”Asuntolainani nollakorko pompsahti 700 euroon kuussa, enkä tiedä kuinka tästä perheemme selviää”, ”Olen hyvätuloinen, mutta palkkani ei enää riitä kustantamaan perheeni tavallista peruselämistä”, ”Eläkkeeni ei riitä elämiseen, olen jo käynyt sossun luukulla”. Tällaisia kommentteja olen kuullut viimeisten kuukausien aikana kiertäessäni ympäri Hämettä ihmisten parissa. 

Yhä useammat ihmiset kamppailevat tällä hetkellä arjesta selviytymisen puolesta. Hätä ei ole vain vähävaraisten lapsiperheiden tai eläkeläisten, vaan se ulottuu myös työssäkäyviin keskiluokkaisiin perheisiin. 

Me tarvitsemme EU:ta, mutta me emme voi katsella vain tyynenä myötäillen, kuinka uudet direktiivit ajavat maamme asukkaat ahdinkoon. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on hyvä esimerkki, miksi Suomen eduskunnassa tarvitaan nyt päättäjiä, jotka ovat valmiit puolustamaan heikommassa asemassa olevia. Pienellä eläkkeellä olevien ihmisten niskoille ei yksinkertaisesti voi sälyttää kymmenien tuhansien eurojen remonttikustannuksia, jotta omakotitalosta saadaan energiatehokas.  Jos kaavailtu direktiivi astuu voimaan, meidän on pidettävä huolta, että EU korvaa remonttikustannukset täysimääräisesti. Vihreä siirtymä on vääjäämätön, mutta Suomi tarvitsee myös inhimillisyyttä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. 

Valtion taloutta tulee tasapainottaa ja meidän on kuljettava kohti vihreää siirtymää, mutta ei liian tiukalla aikataulululla tai hinnalla millä hyvänsä. Olkoon tuleva eduskunta minkä värinen tahansa, se ei voi kääntää selkäänsä tämän maan kansalaisille. 

Arvoisa puheenjohtaja! Hyvä valtuusto!

Perusopetuslain lähtökohtana oppimisen tukeen on, että oppimisen tukea tarjotaan lapsen tarpeen mukaan joustavasti ja ennalta ehkäisevästi oppilaan lähiympäristössä. Kaikki koulussa tapahtuva toiminta on oppimisen tukea, se ei ole mikään erillinen palikka, jota voi siirrellä.

Valitettavasti Lahdessa oppimisen tuki ei ole toiminut toivotulla tavalla, koska resurssipula ja toimintakulttuuri. Pienryhmistä on suureksi osaksi luovuttu ja liian monta oppijaa on liian vähällä tuella, eikä oppiminen etene.

Valtuustosalin oikea laita ylivoimallaan leikkasi tänä vuonna perusopetuksesta miljoona euroa. Symbolisen summan, kuten joku teistä totesi. Huhhuh! Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa.

Seuraavan Suomen eduskunnan on turvattava lainsäädännöllä ja korvamerkityillä osuuksilla kuntia hoitamaan koulutus nykyistä paremmin. Lakiin tulee säätää täsmällisemmin riittävä opettajamäärä, oppimisen tukeen on luotava täsmällinen kuvaus: millaiseen laadulliseen ja määrälliseen tukeen oppijoilla on kulloinkin oikeus, opetustuntimäärää on nostettava perustaitojen vahvistamiseksi. Koulutuksen kokonaisrahoitus on nostettava Pohjoismaiselle tasolle. 

Näin tulemme turvaamaan, että opetuksen laatu tulee olemaan sama riippumatta siitä, missä Suomen kunnassa asuu. Todella keljua oli lukea lehdestä, että 15 Suomen suurta kuntaa panostaa koulutukseen eikä Lahti ole näiden joukossa vaan leikkaa Lappeenrannan kanssa. Minkä viestin luulette, että meidän jo kovilla oleva kasvatus- ja opetushenkilökunta saa päätöksenteostamme?

Kiitos.

Yleisradion julkaisema koulukone nostaa esille koulujen S2-oppilaiden lukumäärän, keskiarvon, postinumeroalueiden palkkatulot, koulutus- ja työllisyysasteen, sekä mediaanipalkkatulot. Koneen tuloksia voi ilman tilastotieteen ymmärrystäkin nostaa poliittisin motiivein esiin tulkintoja, joilla pyrkii vaikuttamaan suomalaisten ajatteluun.  Koneen heikkouksia ovat muun muassa se, että se tuo esille alueen yleisen sosioekonomisen taustan, ei oppilaiden huoltajien, kuten taas PISA-tulokset tekevät. Myöskään koulujen oppilaaksiottoalueet eivät useinkaan noudata alueen postinumeroalueiden rajoja. Ylen koulukone leimaa kouluja, joissa on paljon S2-oppilaita ja osoittaa alueita, joiden sosioekonominen status on heikko. Tietoja saa kerätä ja julkaista, mutta kyllä kansalaisille tulee avata asiallisesti julkaistun tiedon tulkintaohjeet. Tuskin Ylen tarkoitus on lisätä segregaatioita ja rasismia muualta muuttaneita kohtaan tai lisätä koulushoppailua, kuten nyt tunnistan riskinä olevan. 

Koulukonetta tutkiessa, Suomessa on paljon kouluja, joissa on iso prosentti S2-oppilaita, mutta oppimistulokset ovat hyviä. Esimerkkinä käy entinen työpaikkani Turun normaalikoulu, missä S2-oppilaita on koulukoneen mukaan 375/603 ja koulun päättäneiden keskiarvo on 7,68. Ratkaisevaa on se, miten koulu pystyy kääntämään maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuuden rikkaudeksi, rasitteen sijaan ja kehittämään koulun toimintakulttuuria kaikille sopivaksi. Tulosten valossa tämä osataan Turun normaalikoulussa.

Meitä on peloteltu Ruotsin tiestä. Ruotsissa tehtiin 1990-luvulla uudistus, jolloin yksityiskoulut päästettiin valloilleen. Nämähän toimivat verovaroin voittoa tavoitellen. Perheet saivat valita, meneekö lapsi yksityiseen vai kunnalliseen kouluun. Tästä alkoi Ruotsin koululaitoksen polarisoitumisen tie. Tätä virhettä ei Suomessa kannata toistaa.

Painotettu opetus on monille koulumotivaatiota ylläpitävä asia ja toimii osittain opetusta ylöspäin erityttävänä muotona. Painotetun opetuksen kehittämistä kannatan niin, että se on varmasti saavutettavaa taustasta tai varallisuudesta riippumatta. 

Koulutuspoliittisen keskustelun ei soisi katsovan menneeseen. Kouluissa ei tule luopua kehittämistoiminnasta tai digitalisaatiosta. Perustaidot tulee jokaisen lapsen ja nuoren saavuttaa. Meillä on tulevaisuudessa isoja ongelmia ratkaistavaksi, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet. Näiden haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan asiantuntijoita, jotka hallitsevat laaja-alaisia taitoja aina luovasta ajattelusta asioiden kriittiseen arviointiin. 

Pahin skenaario on se, että annamme tunteiden vallata mielemme ja huudamme nopeita poliittisia ratkaisuja laajaan asiankokonaisuuteen samalla luoden ennakkoluuloja eri ihmisryhmiä kohtaan. Meidän tulee asiantuntijoita kuunnellen luoda selkeä tilannekuva ja olla valmiita muuttamaan rakenteita, perusopetuslakia sekä panostamaan rahallisia resursseja mahdollistamaan edelleen maailman paras koulutusjärjestelmä.

Meidän on myös lisättävä opetusalan houkuttelevuutta ja varmistaa, että opetuksesta vastaavat parhaat ammattilaiset. Yksi keino on tuoda esiin onnistumisia, puhua kouluista ja opettajan työstä positiivisemmin sekä panostaa opetushenkilöstön työssä jaksamiseen. Sillä mikä on merkityksellisempää, kuin opettaa lapsia ja nuoria, sekä luoda valoisaa tulevaisuutta? 

Lahden kaupunki tulee tekemään vuoden 2022 osalta erinomaisen taloudellisen tuloksen. Tämä on upea asia ja tästä on kiittäminen ihan kaikkia tahoja, jotka ovat tämän yli 40 miljoonan euron voiton aikaan saaneet. Lahti on myös ennakoinut viisaasti tulevaa, sillä viime tilikauden voitosta on reilut 20 miljoonaa korvamerkitty Kujala-Pippon alueen kehittämiseen. Kaupungin tärkeä tehtävä on tuottaa saaduilla tuloilla hyvinvointia: mahdollisimman laadukkaita palveluita eri ikäisille asukkaille ja suotuisia toimintaolosuhteita yrittäjille. 

Sivistyspalvelut ja erityisesti koulutus on mitä suurimmassa määrin investointia tulevaisuuteen. Lahdessa sivistys on jo pitkään ollut erilaisten säästötoimenpiteiden kohteena. Tämä on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Sivistyslautakunta on tuonut kyllä kantansa esille ja vaatinut, että miljoonaleikkaukset on lopetettava ja Lahdessa on panostettava varhaiskasvatukseen sekä opetukseen eri asteilla. Tämä sama näkemys tulee esille myös jokaisen puolueen lupauksesta tulevien vaalien jälkeiseen aikaan. 

Me kaikki tiedämme, että työmarkkinoilla on pula osaavista ja koulutetuista tekijöistä. Meidän on turha kuvitella, että jostain saapuisi tänne suuri joukko ihmisiä paikkamaan tuota vajetta. Ei, meidän on itse pidettävä huolta siitä, että meidän nuorillamme on mahdollisuus kouluttaa itsensä ja luoda heille valoisat näkymät tulevaisuuteen. Lahti on profiloinut itsensä koulutuskaupungiksi. Nyt tuosta lupauksesta on pidettävä kiinni, sillä jokainen euro mikä koulutukseen ja opettajiin panostetaan, on investointi meidän kaikkien kaupunkilaisten parempaan tulevaisuuteen. Kaupungin taloudellinen ylijäämä tulee käyttää järkevästi ja nyt myös mitataan se tahtotila, onko koulutus tällainen investointi.

Luin surullisena hollolalaisen nuoren, Riku Reposen kirjoituksen (ESS 1.12.2022), jossa hän kertoo omakohtaisesti millaista syrjivää ja halveksuvaa kohtelua vammaiset joutuvat yhteiskunnassamme edelleen kokemaan, vaikka laki kieltää vammaisten syrjinnän.

Vammaispalvelulain uudistus on jäänyt junnaamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan rattaisiin eikä valmistune tällä hallituskaudella (HS 13.1.2023). Lain tarkoitus on edistää vammaisen ihmisen itsenäistä elämää, itsemääräämisoikeutta ja osallistumista itseä koskevaan päätöksentekoon, sekä turvata tarpeen mukaiset yksilölliset palvelut. Uudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa niin, että vammaiset henkilöt saisivat jatkossa tarvitsemansa sote-palvelut saman lainsäädännön perusteella diagnoosista riippumatta. Vammaispalveluiden piirissä on tällä hetkellä noin 125 000 ihmistä.

Reponen ei usko vammaisten asioita ajaviin lakeihin, vaan hänen mukaansa isoin ongelma on ihmisten julmat asenteet vammaisia kohtaan. Vammaisia kohdellaan hänen mukaansa pahimmillaan kuin ali-ihmistä tai idioottia. Reposen mukaan asioiden hoidosta ei tule mitään, koska vammaisen ohi puhutaan ja tilat ovat esteellisiä. Itse olen kuullut vammaisten kohdalla puhuttavan, että kylläpä henkilön koulutus tulee kalliiksi. Tällaista ei koskaan kuule puhuttavan terveiden koulutuksesta puhuttaessa.

Olen työskennellyt kolme vuotta johtajana vammaisten päiväaikaisessa toimintakeskuksessa, joka on myös vaativan erityisen tuen toisen asteen oppilaitos. Päiväaikaiseen toimintaan osallistuvat taiteilijat ja muusikot saavat toteuttaa omaa luovuuttaan ja kehittyä taidoissaan ammattiohjaajien ohjauksessa. Taiteilijoita autetaan yksityisten, sekä yhteisten taidenäyttelyjen, esiintymisten ja konserttien järjestämisessä. Taidemuotoja ovat mm. kuvataide, grafiikka, käsityö, keramiikka ja musiikki. Liikunta on tärkeä osa kehon ja mielen hyvinvointia. Esteettisesti kaunis ja harmoninen ympäristö tukee oppimista ja viihtymistä. Työskentelyn, näyttelyiden ja konserttien korkeaa tasoa ihaillaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Vaativan erityisen tuen opiskelijat opiskelevat tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) sekä itsenäisen elämän ja työelämän taidoissa (Telma). Meillä voi opiskella muusikon tutkinnon tai media-alan ja kuvallisen ilmaisun tutkinnon. Ammattitaitoiset opettajat, ohjaajat ja avustajat pitävät huolen siitä, että jokaista opiskelijaa kohdellaan arvokkaana yksilönä. Henkilökunnan tehtävänä on tarjota tarvittavaa tukea ja poistaa oppimisen esteitä, vahvistaa itseluottamusta omaan oppimiseen ja osaamiseen sekä kannustaa omien tavoitteiden saavuttamista. Opiskelijat jatkavat meiltä joko jatko-opintoihin, työelämään tai päiväaikaiseen toimintaan.

Riku Reposen mukaan ihmisten tietoa vammaisuudesta tulisi lisätä ja vammaiset tulisi kaikilla tasoilla ottaa mukaan päätöksentekoon heitä itseään koskevissa asioissa. Olen tästä täysin samaa mieltä. Vain tutustumalla ja toimimalla erilaisten ihmisten opimme hyväksymään erilaisuuden luonnollisena osana elämää. Toivon, että Riku Reponen voisi kasvaa yhteisössä, jossa hän kokisi itsensä hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on ja saisi elää omannäköistä merkityksellistä ja rikasta elämää. Se on jokaisen ihmisen oikeus, on ihmisellä jokin vamma tai ei.