Leikkausten mittaluokka:
Vuonna 2026 STEA-avustuksia myönnettiin noin 274 miljoonaa euroa, kun vuonna 2025 summa oli noin 304 miljoonaa euroa. Leikkaukset jatkuvat ja voivat olla jopa kolmannes koko rahoituksesta. Tämä tarkoittaa, että kyse on rakenteellisesta muutoksesta koko järjestökentässä.
Poliittinen linjaus:
Uudessa linjauksessa rahoitusta suunnataan erityisesti käytännön auttamistyöhön. Sen sijaan edunvalvonta, vaikuttamistyö sekä tiettyihin identiteettiryhmiin keskittyvä toiminta jäävät ilman rahoitusta. Tämä muuttaa järjestöjen roolia palveluntuottajiksi. Näen, että järjestöillä on merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen rooli demokraattisessa maassa.
Nykyiset vaikutukset:
Jo nyt osa järjestöjen toiminnoista on päättymässä, esimerkiksi nuorisoasumisen tukitoiminta ja osa ennaltaehkäisevästä työstä. Monet järjestöt vähentävät toimintaansa ja henkilökuntaansa. Jos nyt käytetään nk. poltetun maan taktiikkaa (kaikki tuhotaan ennen kuin valta vaihtuu), uudelleen rakentaminen on myöhemmin vaikeaa.
Seuraukset:
A) Haavoittuvien ryhmien asema heikkenee
Järjestöt tukevat ryhmiä, joita julkinen sektori ei täysin tavoita. Tukiverkkojen heikentyminen lisää riskiä syrjäytymiseen.
B) Ennaltaehkäisy vähenee
Ongelmia ei ehkäistä ajoissa, mikä lisää kustannuksia myöhemmin esimerkiksi erityissairaanhoidossa.
C) Demokratia kaventuu
Edunvalvonnan väheneminen heikentää kansalaisvaikuttamista ja eri ryhmien ääntä.
D) Julkisen sektorin kuormitus kasvaa
Palveluiden kysyntä siirtyy kunnille ja hyvinvointialueille.
E) Yhteisöllisyys heikkenee
Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki vähenevät, mikä lisää yksinäisyyttä ja pahoinvointia
Taustalla olevat syyt:
Leikkauksia perustellaan valtiontalouden tasapainottamisella sekä tarpeella kohdentaa rahoitus tehokkaammin. Lisäksi pyritään vähentämään hallinnollisia rakenteita.
Yhteenveto:
Kolmannen sektorin leikkaukset eivät ole pelkkä taloudellinen päätös, vaan ne vaikuttavat laajasti yhteiskunnan rakenteisiin, hyvinvointiin ja demokratiaan. Kylmää on kyyti!