Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Käsittelemme tänään kahta valtuustoaloitetta kouluruokailuun liittyen. Aloitteet ovat erittäin kannatettavia, mutta on hyvä todeta, että ne tulevat käsittelyyn hieman jälkijunassa, sillä Lahdessa kouluruokailun kehittämiseksi on tehty konkreettisia toimenpiteitä jo koko vuoden ajan.
Vuoden 2025 kouluterveyskyselystä noussut tutkittu tieto nuorten syömättömyydestä nosti aiheellisen huolen ja sai rattaat liikkeelle Päijät-Hämeen Ateriapalveluissa. Huoli ei ole jäänyt pelkästään ihmettelyn tasolle, vaan kokeiluja ryhdyttiin toteuttamaan ripeästi.
Kukkasen yläkoulussa toteutettu valinnaisen kouluruokailun pilotti osoitti, että vaihtoehtojen tarjoaminen lisää kouluruokailun houkuttelevuutta. Oppilaat saivat valita perinteisen linjastolounaan, leipälounaan tai puurobaarin välillä. Tuloksena koululounaan käyttöaste kasvoi noin kymmenellä prosentilla.
Erityisen tärkeää on, että oppilaat kokivat voivansa vaikuttaa omaan ruokailuunsa. Palautteen perusteella valinnanvapaus lisäsi ruokailun mielekkyyttä, ruokarauhaa ja oppilaiden halua osallistua kouluruokailuun. Myös opettajat ja huoltajat havaitsivat myönteisiä vaikutuksia oppilaiden jaksamiseen, keskittymiseen ja vireystilaan.
Kouluruokailun kehittämisessä oppilailta kysytään säännöllisesti heidän lempiruokiaan ja toiveitaan. Tämä on oikea suunta. Kun ruoka maistuu, sitä myös syödään ja vain syöty ruoka antaa virtaa oppimiseen. Toki on hyvä maistella uusia ruokia ja oppia tykkäämään uusista mauista.
Toinen merkittävä askel on opettajien valvonta-ateriaedun mahdollistaminen verotusarvolla. Opettajilla on tärkeä rooli ruokailukulttuurin rakentamisessa. Kun aikuiset ruokailevat oppilaiden kanssa, he voivat kannustaa nuoria syömään, vahvistaa hyviä ruokailutottumuksia ja tukea yhteisöllisyyttä. Samalla ruokailusta tulee luonnollinen osa kasvatusta ja hyvinvoinnin edistämistä.
Haluan osoittaa erityiset kiitokset Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen henkilöstölle, joka on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä uusia toimintatapoja, kuuntelemassa oppilaiden palautteita ja toteuttamassa kokeiluja käytännössä. Tulokset ovat osoitus siitä, että yhteistyöllä koulujen, sivistyspalveluiden ja ateriapalveluiden välillä voidaan löytää ratkaisuja, jotka aidosti lisäävät kouluruokailun houkuttelevuutta.
Toivon, että kouluruokailun kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Jokainen koululounas on investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja tulevaisuuteen. KIITOS!