Marinin hallitus vuosina 2019-2023 laajensi oppivelvollisuusiän 18 ikävuoteen. Tavoitteena oli, että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Tavoitteena oli myös vahvistaa ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Uudistuksen hyvä puoli on kiistämättä se, että nyt tiedetään keitä ovat ne nuoret, jotka jäisivät peruskoulun jälkeen kotiin ja heille voidaan tarjota tukea löytää ”oma juttu”. Tällä ehkäistään syrjäytymistä yhteiskunnasta.
Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja jokainen puolue julisti, ettei koulutuksesta leikata tulevalla hallituskaudella. Pidettiin tärkeänä suomalaisten koulutustason nostoa ja sitä, että jokainen nuori saa ammatin. Kuinkas sitten kävikään?
Olemme keväällä 2025 tilanteessa, jossa Orpon hallitus on leikannut budjettiriihessä ammatillisesta koulutuksesta yhteensä 120 miljoonaa euroa. Mihin tämä johtaa? Ainakin siihen, että osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa heikkenee. Lähiopetuksen ja aloituspaikkojen määrä ammattioppilaitoksissa pienenee ja ihmisten uudelleenkouluttautuminen vaikeutuu.
Näyttää, että ollaan toistamassa samaa virhettä kuin vuoden 2018 uudistuksen aikana: rahoitusta leikataan samanaikaisesti, kun tehdään mittavia muutoksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, toiminnan ohjaukseen ja oppimisen tukeen. Tämä tulee lisäämään epävarmuutta oppilaitosten arjessa, vaikka juuri nyt opetusala kaipaisi kaikista eniten työrauhaa, panostusta ja arvostusta.
Vaativan erityisen tuen toisen asteen oppilaitoksen johtajana näen vääryyden, jonka lukuisat nuoret tulevat kohtaamaan. Opiskelupaikkoja vähennetään, joten valmentavaa koulutusta ennen tutkintoon johtavaa koulutusta joudutaan supistamaan. Tämä johtaa siihen, että nuorella ei ole mahdollisuutta kartuttaa oppimisen taitoja eikä hänelle ole peruskoulun jälkeen riittäviä valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista.
Elokuusta 2025 alkaen oppivelvollisuuden ylittäneet opiskelijat eivät saa enää elokuun alusta koulumatkatukea. Tämä on heikennys, joka tulee eriarvoistamaan opiskelijoita taloudellisesti. Alaikäisiltä vaativan erityisen tuen nuorilta poistui nuorten kuntoutusraha, joka on tuonut alaikäiselle taloudellisia mahdollisuuksia asua tuetusti toisella paikkakunnalla opintojen johdosta. Vanhempien lompakon paksuudella näyttää jatkossa olevan väliä, kun nuori ja erityisesti vaativaa tukea opinnoissaan tarvitseva nuori pohtii opintojaan.
Ei tämän pidä mennä näin! Luemme jatkuvasti nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Hallituksen toimenpiteet ja päätökset tulisivat olla valoisaa tulevaisuutta tukevia, jotta jokaisella ihmisellä on mahdollisuus löytää paikkansa yhteiskunnan jäsenenä. Pitäkäämme Lahdessa huolta, että budjetoimme seuraavalla valtuustokaudella riittävästi rahaa laadukkaan oppimisen mahdollistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.